Richard Adolf Zsigmondy

| kuolinpaikka = Göttingen, Saksa | asuinpaikat = Itävalta | kansalaisuus = Itävaltalainen | sukujuuret = | tutkimusalue = Kemia | instituutti = Wienin yliopisto
Wienin teknillinen yliopisto
Münchenin yliopisto
Grazin yliopisto
Göttingenin yliopisto | alma mater = Wienin teknillinen yliopisto
Münchenin yliopisto | ohjaaja = | oppilaat = | tunnetut työt = Kolloidien tutkimus | palkinnot = Nobelin kemianpalkinto (1925) | uskonto = | alaviitteet = }} thumb|right|230px|Zsigmondyn hautakivi Göttingenissä. Richard Adolf Zsigmondy (1. huhtikuuta 1865 Wien – 23. syyskuuta 1929 Göttingen) oli itävaltalais-saksalainen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1925 kolloidisten liuosten heterogeenisen luonteen osoittamisesta.

Zsigmondyn akateeminen ura alkoi Wienin yliopistossa, missä hän opiskeli lääketiedettä. Pian hän kuitenkin siirtyi Wienin teknilliseen yliopistoon ja myöhemmin Münchenin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Münchenissä hän aloitti tutkimustyönsä von Millerin johdolla. 1893 hän palasi Itävaltaan Graziin avustavaksi professoriksi. Grazissa hän saattoi päätökseen hänen huomattavimman työnsä kolloidien kemian parissa.

Viimeiset työvuotensa Zsigmondy toimi kemian professorina Göttingenissä, missä hän kuoli 1929.

Kuun kraatteri Zsigmondy on nimetty hänen mukaansa. Wikipedian tuottama